RAKKAUDENKERJÄLÄINEN
Vuosi sitten tulit elämääni. Hiljaa, varovasti, kunnioittaen. Liian monien pettymysten jälkeen olin päättänyt elää yksin, yrittää hyväksyä sen, että minulle ei rakkautta ja normaalia parisuhdetta ole suotu. Olin päättänyt luovuttaa etsimisen ja suurimman unelmani saavuttamisen. Tein itselleni "ohjelmaa", mihin keskityn ja miten selviän. Vakuutin itselleni, että olen unelmoinut sellaisesta, mitä ei ole olemassakaan. Sitten sinä tulit. Jostakin. Jostakin, missä asioita ei järjestetä omilla voimilla. En ollut helppo kohde. Pyysit antamaan yhdelle ihmiselle vielä yhden mahdollisuuden. Pelkäsin. Tapasimme aluksi salaa. Avasimme sydämemme ja menneisyyden taakat toisillemme. Keskustelimme ja keskustelimme, kosketimme toisiamme varovasti. Fyysisesti ja henkisesti. Tunsimme, että olimme tunteneet toisemme aina. Olimme juuri samalla tasolla ja positiiviset energiat virtasivat sinusta minuun, minusta sinuun. Suuri ihme oli tapahtunut meille, mutta kukaan ympäril...